Olen viime aikoina testannut verkon musiikkipalveluita,
varsinkin markkinajohtaja Spotifyn tarjontaa. Kuunneltavana on lupausten
mukaisesti valtava määrä kaiken tyyppistä musiikkia, mutta sen löytäminen
saattaa olla vaikeaa. Spotify rakastaa käyttäjiä, jotka haluavat valmiita
soittolistoja. Huonointa palvelua saavat klassisen musiikin ystävät. Spotify ei
edes tunne käsitettä ”säveltäjä”. Sibelius ja Beethoven ovat ”artisteja”.
Otetaan esimerkki. Jos haluat löytää Robinin levyn,
kirjoitat vain hakuruutuun ”Robin”. Valikkoon avautuu kyllä monta Robinia,
mutta heidän joukostaan on helppo erottaa se suomalainen Robin.
Kirjoita sitten ruutuun yksi suosituimmista klassisista
viulusävellyksistä, ”Tshaikovski pianokonsertto”. Ei tuloksia. No, Spotify ei
osaa suomea. ”Tchaikovsky piano concerto” tuo ruutuun kokoelman ”40 Most
Beautiful Classical Masterpieces”, jolla on kolmen minuutin pätkä ensimmäisestä
pianokonsertosta h-molli, jossa on alussa se kuuluisa laskeva ti-ta-ta-taa.
Mutta tässä ei ole koko konserttoa, ja sitä paitsi Tshaikovski sävelsi muitakin
pianokonserttoja. Klikkaamalla ”show all results”, näkyviin tuleekin kymmeniä
kokonaislevytyksiä säveltäjän pianokonsertoista - ja kaupan päällisiksi myös
Schubertin ”Erlkönig”, koska se on konserton mukaan nimetyllä
kokoelmalevyllä.
Vielä hankalampaa on, jos halusitkin kuunnella Mozartin
pianokonserttoja. W. A. kirjoitti niitä yli kaksikymmentä. Yleensä klassiset sävellykset
yksilöidään sävellajin mukaan, mutta Mozart kirjoitti pelkästään D-duurissakin
useita konserttoja. Sitten on järjestysnumerot, mutta nekin on tietokannassa
kirjoitettu monilla eri tavoilla. Jokin pianokonsertto löytyy varmasti, mutta
jos kuulija haluaa konserton no. 20 määrätyn pianistin tulkitsemana, se voi
olla vaikeaa.
Klassisen musiikin luettelointiin liittyy erityisosaamista,
jota Spotify ei ole välittänyt hankkia. Jo säveltäjien nimet kirjoitetaan eri
kielissä eri tavoin. Tshaikovski voi olla myös ”Tchaikovsky”, ”Chaikovsky” tai ”Tschaikowsky”.
Pianokonsertto voi olla englanniksi ”piano concerto” tai ”concerto for piano and orchestra”.
Muilla kielillä on omat virityksensä. Hyvässä musiikkikirjastossa nimet on
yhdenmukaistettu ja muista kirjoitustavoista on viittaus päänimikkeeseen, mutta
Spotifyssa tyydytään siihen, mitä levy-yhtiöt sinne syöttävät.
Spotify on vasta muutaman vuoden ikäinen. Klassisen musiikin
harrastaja löytää jo palvelusta runsaasti kuunneltavaa. Pekka Kuusiston
tulkintaa Vivaldin viulukonsertosta on kuunneltu yli 40 000 kertaa. Myös
levy-yhtiöt ovat hyväksyneet palvelun. Hakusana ”Karajan” avaa loputtoman
pitkän listan maestron levytyksiä. Palvelussa on kuitenkin klassisen musiikin näkökulmasta
heikkouksia, ja suurimmat klassista musiikkia tuottavat levy-yhtiöt ovat jo
kehittäneet sinne omat sovelluksensa. Kuulijalle on esimerkiksi tarjolla
Deutsche Grammophonin sovellus, jossa on tietenkin vain DGG:n levytyksiä.
Klassisen musiikin harrastajat ovat musiikkibisneksen
näkökulmasta pieni vähemmistö. He ovat kuitenkin koko äänilevyn historian ajan
muodostaneet aktiivisen ja ostovoimaisen asiakasryhmän. Kunhan joku kehittää
Spotifyn rinnalle klassiseen musiikkiin erikoistuneen palvelun, jossa on
paremmat hakuominaisuudet ja parempi äänen laatu, tämä ryhmä siirtyy nopeasti
sinne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti