Äänitteiden myynti kääntyi koko maailmassa laskuun vuoden
2000 jälkeen. Näihin vuosiin on maailmassa mahtunut monia dramaattisia
muutoksia, kuten yleisen taloudellisen tilanteen heikentyminen sekä
työttömyyden voimakas kasvu. Alan virallisen käsityksen mukaan myynnin lasku on
johtunut yksinomaan piratismista, äänitteiden laittomasta levityksestä
verkossa. EU:n tutkimuskeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan piratismi ei
välttämättä kuitenkaan vähennä musiikin digitaalista myyntiä. Ääniteteollisuus
onkin kiirehtinyt tuomitsemaan tutkimuksen ”virheellisenä, harhaanjohtavana ja
kaupallisista realiteeteista vieraantuneena”. Luis Aguiarin ja Bertin Martensin tutkimus Digital MusicConsumption on the Internet: Evidence from Clickstream Data on tehty Euroopan
komission yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) toimesta. Tutkimus julkaistiin pari
viikkoa sitten. Alussa tekijät referoivat laajasti aikaisempaa
musiikkipiratismia koskevaa tutkimusta ja toteavat:
”Piratismin vaikutuksesta lailliseen levykauppaan on
olemassa runsaasti tutkimusta, joka koskee pääasiassa CD-levyjen myyntiä.
Useimpien tutkijoiden mielestä piratismi haittaa myyntiä, mutta sen korvaava vaikutus
on huomattavasti alle yhden. Tämä tarkoittaa sitä, että laiton musiikin kulutus
korvaa laillista kulutusta, mutta monissa tapauksessa kuluttajat eivät olisi
ostaneet levyä vaikka laitonta kopiota ei olisikaan ollut saatavissa.
Verkkopiratismin kielteisistä vaikutuksista fyysisten tallenteiden myyntiin
vallitsee melko laaja konsensus. Laittoman musiikin kulutuksen vaikutuksesta
digitaaliseen myyntiin on kuitenkin huomattavasti vähemmän tutkimusta.”
Tutkijat viittaavat siihen, että digitaalisen musiikkikaupan
yleistyminen on monin tavoin muuttanut kuluttajien käyttäytymistä. CD-levyjen
aikakaudella myynnissä oli pääasiassa useita musiikkikappaleita sisältäviä
albumeita. Jos kuluttaja halusi vain yhden kappaleen, houkutus laittoman kopion
etsimiseen oli suuri. Verkkokaupasta voi nykyisin ostaa helposti yksittäisiä
kappaleita. Tämä on osaltaan vaikuttanut digitaalisen myynnin kasvuun, ja
monissa maissa se on jo ohittanut fyysisten tallenteiden myynnin.
Tutkimuksessa kartoitettiin 25 000 Internetin käyttäjän
verkkokäyttäytymistä vuoden 2011 aikana viidessä EU-maassa, Espanjassa,
Italiassa, Saksassa, Ranskassa ja Isossa-Britanniassa. Metodisesti tutkimus oli
kiinnostava, Käyttäjiltä rekisteröitiin kaikki käynnit musiikkiin liittyvillä
laillisilla tai laittomilla verkkosivuilla klikkauksen tarkkuudella. Tällä
lailla saatiin hyvin suuri määrä tietoa erilaisista musiikin käyttötavoista ja
niiden välisistä tilastollisista yhteyksistä.
Tutkimuksessa tuli esiin mielenkiintoisia maiden välisiä
eroja. Kaiken kaikkiaan musiikkitiedostojen laiton lataaminen on yleisintä
Espanjassa ja Italiassa. Espanjassa luvattomia klikkejä oli yli kolme kertaa
niin paljon kuin Saksassa. Yksilötasolla kaikki musiikin käyttömuodot
näyttäisivät kuitenkin tukevan toisiaan. Piratismi ei ainakaan tässä
aineistossa vähentänyt musiikin laillista kulutusta vaan päinvastoin: laittoman
ja laillisen käytön välillä oli positiivinen, joskin hyvin lievä yhteys.
Tutkijat varoittavat itse tulosten yleistämisestä. ”Emme voi
esittää koko musiikkiteollisuuden tasolla mitään suosituksia, sillä
tutkimuksemme on rajoittunut ainoastaan teollisuuden digitaaliseen osaan. Digitaalinen
myynti on kuitenkin noussut merkittävästi, mikä heijastaa musiikkiteollisuuden
kasvavaa digitalisoitumista. Tästä näkökulmasta tuloksemme viittaavat siihen,
että tekijänoikeuksien omistajien ei tarvitse digitaalisella aikakaudella
kantaa huolta musiikin piratismista.”
Ääniteteollisuuden kansainvälinen etujärjestö IFPI on jo tuominnut
EU:n tutkimuksen ”harhaanjohtavana”. IFPI:n mukaan tutkimuksessa on kolme
olennaista virhettä. Tutkijoiden käyttämä menetelmä, joka perustui ”klikkien” laskemiseen, ei IFPI:n mukaan
kerro mitään tapahtuneista ostoista. Tutkijat ovat kuitenkin käsitelleet tätä
ongelmaa varsin perusteellisesti, ja sitä olisi helppo täsmentää
jatkotutkimuksissa.
IFPI:n mielestä EU:n tutkimus ei myöskään tunne ”kaupallisia
realiteetteja” ja sen näkemys musiikkiteollisuuden rahavirroista on liian
suppea. Onkin totta, ettei tutkimus selvitä laittoman lataamisen mahdollista
yhteyttä Spotifyn kaltaisten tilauspalveluiden talouteen. Lisäksi IFPI viittaa
”suureen määrään” muita tutkimuksia, jotka sen mukaan osoittavat kiistattomasti
musiikkipiratismin kielteiset vaikutukset.
On selvää, ettei yksi tutkimus voi ratkaista laittomien
latausten vaikutusta musiikkiteollisuuden talouteen. Aguiar ja Martens ovat
itsekin korostaneet tätä. EU:n tutkimuksessakin viitataan selvityksiin, joiden
mukaan esimerkiksi Ranskassa piratismin rajoittamiseksi säädetty HADOPI-laki
lisäsi laillisen nettimusiikin kysyntää eräisiin muihin maihin verrattuna.
Toinen tuore tutkimus koski MegaUpload-piraattisivuston sulkemisen vaikutuksia.
Brett Danaherin ja Michael Smithin mukaan laittoman lähteen sulkeminen lisäsi
selvästi laillisen aineiston myyntiä – tällä kertaa oli tosin kyse elokuvista.
Piratismin tutkimus on kuitenkin ollut hajanaista ja usein
tarkoitushakuista, eikä siitä ole tehty kunnollista meta-analyysiä. Tutkimukset
ovat enimmäkseen keskenään vertailukelvottomia ja perustuneet usein pieniin tai
epäedustaviin otoksiin. Kun yhteiskunnan selvästikin odotetaan sijoittavan
melkoisia resursseja piratismin torjumiseen, on korkea aika, että myös EU
käynnistää puolueetonta tutkimusta tekijänoikeuden taloudellisista
vaikutuksista. Jotakin vastaavaa pitäisi saada aikaan Suomessakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti