sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

EU tutkii: piratismi ei vähennäkään äänitteiden myyntiä?

Äänitteiden myynti kääntyi koko maailmassa laskuun vuoden 2000 jälkeen. Näihin vuosiin on maailmassa mahtunut monia dramaattisia muutoksia, kuten yleisen taloudellisen tilanteen heikentyminen sekä työttömyyden voimakas kasvu. Alan virallisen käsityksen mukaan myynnin lasku on johtunut yksinomaan piratismista, äänitteiden laittomasta levityksestä verkossa. EU:n tutkimuskeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan piratismi ei välttämättä kuitenkaan vähennä musiikin digitaalista myyntiä. Ääniteteollisuus onkin kiirehtinyt tuomitsemaan tutkimuksen ”virheellisenä, harhaanjohtavana ja kaupallisista realiteeteista vieraantuneena”. Luis Aguiarin ja Bertin Martensin tutkimus Digital MusicConsumption on the Internet: Evidence from Clickstream Data on tehty Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) toimesta. Tutkimus julkaistiin pari viikkoa sitten. Alussa tekijät referoivat laajasti aikaisempaa musiikkipiratismia koskevaa tutkimusta ja toteavat:
 
”Piratismin vaikutuksesta lailliseen levykauppaan on olemassa runsaasti tutkimusta, joka koskee pääasiassa CD-levyjen myyntiä. Useimpien tutkijoiden mielestä piratismi haittaa myyntiä, mutta sen korvaava vaikutus on huomattavasti alle yhden. Tämä tarkoittaa sitä, että laiton musiikin kulutus korvaa laillista kulutusta, mutta monissa tapauksessa kuluttajat eivät olisi ostaneet levyä vaikka laitonta kopiota ei olisikaan ollut saatavissa. Verkkopiratismin kielteisistä vaikutuksista fyysisten tallenteiden myyntiin vallitsee melko laaja konsensus. Laittoman musiikin kulutuksen vaikutuksesta digitaaliseen myyntiin on kuitenkin huomattavasti vähemmän tutkimusta.”
Tutkijat viittaavat siihen, että digitaalisen musiikkikaupan yleistyminen on monin tavoin muuttanut kuluttajien käyttäytymistä. CD-levyjen aikakaudella myynnissä oli pääasiassa useita musiikkikappaleita sisältäviä albumeita. Jos kuluttaja halusi vain yhden kappaleen, houkutus laittoman kopion etsimiseen oli suuri. Verkkokaupasta voi nykyisin ostaa helposti yksittäisiä kappaleita. Tämä on osaltaan vaikuttanut digitaalisen myynnin kasvuun, ja monissa maissa se on jo ohittanut fyysisten tallenteiden myynnin.
Tutkimuksessa kartoitettiin 25 000 Internetin käyttäjän verkkokäyttäytymistä vuoden 2011 aikana viidessä EU-maassa, Espanjassa, Italiassa, Saksassa, Ranskassa ja Isossa-Britanniassa. Metodisesti tutkimus oli kiinnostava, Käyttäjiltä rekisteröitiin kaikki käynnit musiikkiin liittyvillä laillisilla tai laittomilla verkkosivuilla klikkauksen tarkkuudella. Tällä lailla saatiin hyvin suuri määrä tietoa erilaisista musiikin käyttötavoista ja niiden välisistä tilastollisista yhteyksistä.
Tutkimuksessa tuli esiin mielenkiintoisia maiden välisiä eroja. Kaiken kaikkiaan musiikkitiedostojen laiton lataaminen on yleisintä Espanjassa ja Italiassa. Espanjassa luvattomia klikkejä oli yli kolme kertaa niin paljon kuin Saksassa. Yksilötasolla kaikki musiikin käyttömuodot näyttäisivät kuitenkin tukevan toisiaan. Piratismi ei ainakaan tässä aineistossa vähentänyt musiikin laillista kulutusta vaan päinvastoin: laittoman ja laillisen käytön välillä oli positiivinen, joskin hyvin lievä yhteys.
Tutkijat varoittavat itse tulosten yleistämisestä. ”Emme voi esittää koko musiikkiteollisuuden tasolla mitään suosituksia, sillä tutkimuksemme on rajoittunut ainoastaan teollisuuden digitaaliseen osaan. Digitaalinen myynti on kuitenkin noussut merkittävästi, mikä heijastaa musiikkiteollisuuden kasvavaa digitalisoitumista. Tästä näkökulmasta tuloksemme viittaavat siihen, että tekijänoikeuksien omistajien ei tarvitse digitaalisella aikakaudella kantaa huolta musiikin piratismista.”
Ääniteteollisuuden kansainvälinen etujärjestö IFPI on jo tuominnut EU:n tutkimuksen ”harhaanjohtavana”. IFPI:n mukaan tutkimuksessa on kolme olennaista virhettä. Tutkijoiden käyttämä menetelmä, joka perustui  ”klikkien” laskemiseen, ei IFPI:n mukaan kerro mitään tapahtuneista ostoista. Tutkijat ovat kuitenkin käsitelleet tätä ongelmaa varsin perusteellisesti, ja sitä olisi helppo täsmentää jatkotutkimuksissa.
IFPI:n mielestä EU:n tutkimus ei myöskään tunne ”kaupallisia realiteetteja” ja sen näkemys musiikkiteollisuuden rahavirroista on liian suppea. Onkin totta, ettei tutkimus selvitä laittoman lataamisen mahdollista yhteyttä Spotifyn kaltaisten tilauspalveluiden talouteen. Lisäksi IFPI viittaa ”suureen määrään” muita tutkimuksia, jotka sen mukaan osoittavat kiistattomasti musiikkipiratismin kielteiset vaikutukset.
On selvää, ettei yksi tutkimus voi ratkaista laittomien latausten vaikutusta musiikkiteollisuuden talouteen. Aguiar ja Martens ovat itsekin korostaneet tätä. EU:n tutkimuksessakin viitataan selvityksiin, joiden mukaan esimerkiksi Ranskassa piratismin rajoittamiseksi säädetty HADOPI-laki lisäsi laillisen nettimusiikin kysyntää eräisiin muihin maihin verrattuna. Toinen tuore tutkimus koski MegaUpload-piraattisivuston sulkemisen vaikutuksia. Brett Danaherin ja Michael Smithin mukaan laittoman lähteen sulkeminen lisäsi selvästi laillisen aineiston myyntiä – tällä kertaa oli tosin kyse elokuvista.
Piratismin tutkimus on kuitenkin ollut hajanaista ja usein tarkoitushakuista, eikä siitä ole tehty kunnollista meta-analyysiä. Tutkimukset ovat enimmäkseen keskenään vertailukelvottomia ja perustuneet usein pieniin tai epäedustaviin otoksiin. Kun yhteiskunnan selvästikin odotetaan sijoittavan melkoisia resursseja piratismin torjumiseen, on korkea aika, että myös EU käynnistää puolueetonta tutkimusta tekijänoikeuden taloudellisista vaikutuksista. Jotakin vastaavaa pitäisi saada aikaan Suomessakin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti