En ehtinyt tänään (28.10.) mukaan opetus- ja
kulttuuriministeriön Tekijänoikeusforumiin, mutta seurasin tilaisuutta netissä.
Hieno käytäntö esittää tilaisuudet reaaliajassa verkossa. Tilaisuuden taustalla
oli ministeri Paavo Arhinmäen 7.10. antama toimeksianto ”Tekijänoikeuslain
seuraavan muutosvaiheen valmistelu”. Arhinmäen listan keskeiset asiat ovat
Kohtuullista korvausta koskevien säännösten säätäminen
tekijänoikeuslaissa
Televisio-ohjelmien verkkotallennuspalvelut
Hyvitysmaksujärjestelmän uudistaminen
Luvattoman verkkojakelun eli piratismin vastaiset
toimet
”Kohtuullisen korvauksen” taustalla on viime vuosina
yleistynyt käytäntö, jonka mukaan tuotantoyhtiöt ja kustantajat ovat alentaneet
tekijöiden palkkioita ja samalla vaatineet työn tuloksiin entistä laajemmat
käyttöoikeudet. Varsinkin freelance-toimittajat, kääntäjät ja muusikot ovat kokeneet,
että nykyinen tilanne johtaa vahvemman osapuolen sanelupolitiikkaan. Suomen Muusikkojen
Liiton lakiasiainpäällikkö Lottaliina Lehtinen esitti tilaisuudessa esimerkin
sopimuksesta, joka laulukilpailuun ilmoittautuvien uusien kykyjen on allekirjoitettava,
jos haluavat päästä mukaan. Jos osanottaja voittaa kilpailun, hän sitoutuu
luovuttamaan tilaisuuden järjestelyissä mukana olevalle levy-yhtiölle osuuden
kaikista tulevista tuloistaan. Näin siitä huolimatta, vaikka yhtiö ei millään
tavoin osallistuisi tulojen hankintaan.
Ministeriö ei vielä ottanut kantaa siihen, millä tavoin
ongelma pitäisi ratkaista, mutta hallitus on sitoutunut selvittämään,
tarvitaanko tekijänoikeuden luovutusta koskeviin säännöksiin muutoksia.
Samansuuntainen hanke on vireillä Ruotsissa. Kaikki paikalla olleet eivät
pitäneet uudistusta tarpeellisena. Viestinnän keskusliiton edustaja Valtteri
Niiranen katsoi, ettei ainakaan graafisella alalla ole tällaisia ongelmia –
ehkä sitten jollakin muulla alalla.
”Kohtuulliset korvaukset” ovat Kataisen hallituksen
ohjelmassa. Vanhasen vuosina 2007 – 2010 istunut hallitus ajoi
tekijänoikeuslakiin lähes päinvastaista muutosta. Esitys
työsuhdetekijänoikeuksista pääsi eduskuntaan asti, mutta kaatui siellä nolosti,
ja lopulta ministeri Wallin veti esityksen pois. Tekijänoikeuslain
työsuhdeolettama olisi merkinnyt sitä, että jopa lyhyessä, määräaikaisessa
työsuhteessa olleet tekijät olisivat joutuneet luovuttamaan työnantajalle pysyvästi
kaikki oikeudet teoksiinsa. Työsuhdetekijänoikeuksia ajoivat silloin innokkaasti
Viestinnän keskusliitto ja Elinkeinoelämän keskusliitto, kun taas
musiikkiteollisuus ei ollut hankkeessa mukana.
On mielenkiintoista nähdä, miten kysymys sopimusten
kohtuullistamisesta tullaan ratkaisemaan. Tekijänoikeuslaissa on nytkin
erillinen luku, joka koskee kustannussopimuksia. Se säätelee mm painosten
suuruutta, velvoittaa kustantajan toimittamaan tekijöille tiedot teosten
myynnistä ja antaa tekijälle oikeuden purkaa sopimus, jos kustantaja ei ota
hänen kirjoistaan uusia painoksia. Sen soveltaminen e-kirjojen aikakauteen ei
kuitenkaan ole helppoa. Hallituksissa näyttää kuitenkin olevan eroja, myös
tekijänoikeusasioissa.
Arhinmäki on myös sitoutunut jatkamaan luvattoman
verkkojakelun vastaista taistelua, mutta toimeksiannosta voi aistia uusia
sävyjä suhtautumisessa piratismiin. Ministeriö lupaa arvioida rangaistusten
kohtuullisuutta ja tutkia mahdollisuutta sovittelumenettelyyn, kun kysymys on
nuorten tekemistä tekijänoikeuden loukkauksista. Verkkotallennuspalveluiden
kohdalla odotetaan osapuolten sopivan keskenään jatkomenettelystä. Hyvitysmaksua
koskevaan toimeksiantoon palaan myöhemmin, kunhan saan ensin luetuksi kaikki
Teoston hyvitysmaksutoimiston uuden kopiointitutkimuksen 245 sivua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti