Tämä uutinen löytyy
Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen nettisivuilta. Sen lähteenä on
ranskalaisen Tera Consultants – yhtiön julkaisema tutkimus Building a Digital
Economy: the Importance of Saving Jobs in the EU's Creative Industries, jossa
arvioidaan piratismin taloudellisia vaikutuksia Euroopassa. Linkki tutkimukseen
löytyy monien organisaatioiden, mm Unescon sivuilta. Tutkimuksen tilaaja oli kansainvälinen
kauppakamari ICC.
Tutkimuksen
asetelma on kiinnostava. Tutkijat (joiden nimiä ei mainita) ovat ensin
arvioineet ”luovan teollisuuden” taloudellista merkitystä Euroopassa ja
päätyneet tulokseen, jonka mukaan ala edustaa 6,9 prosenttia Euroopan
taloudesta ja 6,5 % työvoimasta. ”Luova teollisuus” tarkoittaa samaa kuin
WIPO:n käyttämä termi ”copyright-based industries”. WIPO on vuonna 2003 julkaissut ohjekirjan ”Guide on Surveying theEconomic Contribution of the Copyright-Based Industries”, jota on käytetty
Suomessakin.
Sen
jälkeen tutkijat ovat keränneet tietoja äänilevy- ja elokuva-alan liikevaihdosta
ja laittomasta kopioinnista viidessä suurimmassa EU-maassa vuosina 2004 – 2008.
Liikevaihdon todetaan laskeneen. ”Vaikka piratismi ei olekaan ainoa syy myynnin
laskuun, se on epäilemättä tärkein syy”, raportissa arvioidaan. Seuraavaksi
tutkijat ovat laskeneet, kuinka paljon työntekijöitä on näillä aloilla ja arvioineet,
millaisen laskun piratismi on aiheuttanut työpaikkojen määrässä. Luvut on
yleistetty koskemaan kaikkia EU-maita käyttäen kertoimena bruttokansantuloa.
Näin on päädytty kymmenen miljardin euron ja 185 000 työpaikan
menetykseen. Kun näin laskettu trendi on ekstrapoloitu vuoteen 2015, päädytään
1,2 miljoonan työpaikan menetykseen, mikäli EU:n politiikassa ei tapahdu mitään
”merkittäviä käänteitä” (tutkijoiden ilmaisu).
Jos
lautojen kysyntä laskee, sahoja suljetaan ja työntekijät joutuvat työttömiksi. Hypoteesi
on kiinnostava ja tulokset saattavat olla oikeita, mikäli laskelmien perustana
käytetyt luvut ja kertoimet voidaan todentaa. Olen yrittänyt lukea raporttia
samalla tavalla kuin tieteelliseen lehteen tarjottua artikkelia, josta toimitus
on pyytänyt lausuntoa. Onko hypoteesi uskottava, voidaanko käytetyt lähteet
varmentaa, onko laskelmat tehty oikein, perustuvatko päätelmät faktoihin?
Faktoja, olettamuksia ja epäselvyyksiä
Myyntilukuja
ja niiden laskua koskevat tiedot ovat sinänsä melko selviä. Samoja tietoja
löytyy eri maiden kansallisista tilastoista. Tapa, jolla TERA:n tutkijat
esittävät luvut, on kuitenkin monissa tapauksissa epäselvä. Esimerkiksi Italiaa
koskevissa luvuissa sivulla 27 todetaan, että italialaiset käyttivät vuonna
2008 1,700 miljoonaa euroa audiovisuaalisiin tuotteisiin ja ”viidessä vuodessa
audiovisuaalisten tuotteiden kysyntä putosi 15
%”. Samalla sivulla olevasta taulukosta ilmenee kuitenkin, että myynti
oli 3,983 miljoonaa euroa ja laskua vuodesta 2004 on ollut 10 %. Alaviitteessä
14 samalla sivulla todetaan, että ”paikallisten markkinoiden pudotus vuoden
2004 jälkeen on ollut 41 % ”. Tietojen arviointia vaikeuttaa, että ainoa viite
on toisen konsulttiyhtiön (Price, Waterhouse and Cooper) vuonna 2009 laatima
selvitys. Muutos ei voi olla samanaikaisesti 10, 15 ja 41 %. Kysyin TERA:lta
sähköpostitse selitystä, mutta en saanut vastausta.
Seuraavaksi
on arvioitu, että Italiassa menetettiin vuonna 2008 791 miljoonaa euroa
audiovisuaalisten tuotteiden piratismin vuoksi. Luku on suurempi kuin viidessä
vuodessa tapahtunut myynnin lasku (423 M€). Tämä edellyttää, että piratismi on
aiheuttanut laskua jo vuonna 2004, mutta vertailulukuja piratismin kehityksestä
ei esitetä. Tutkijat eivät myöskään pohdi, olisiko jokin muu ilmiö –
esimerkiksi lama tai rakennemuutos - voinut vaikuttaa laskuun. Liitteessä 1 ilmoitetaan,
että Italiassa tehdään vuosittain 147,990,000 laitonta tiedostonlatausta (s.
51), mutta mistään ei käy ilmi, mitä vuotta tieto koskee. Poikkeuksellisen
tarkan luvun lähteeksi ilmoitetaan Federazione Anti - Pirateria Audiovisiva, joka on suunnilleen
TTVK:ta vastaava italialainen järjestö. En löytänyt järjestön sivuilta vastaavia
tietoja.
Piratismin vaikutusten
arvioimiseksi on kehitetty monimutkainen laskennallinen malli. Tutkijat ovat
aivan oikein todenneet, että piratismi ei vaikuta kaikkien tuotteiden kysyntään samalla lailla. TERA on arvioinut
sen vähentävän DVD-levyjen myyntiä 8 % ja elokuvissa käyntiä 4 % latausten
määrään verrattuna. Näin saatu luku on kerrottu tuotteiden keskimääräisellä
hinnalla ja oletettu, että kärsitty menetys on tämän suuruinen.
Malli tuntuu uskottavalta,
kunnes lukija huomaa, että TERA on arvioinut myös piratismin vaikutuksia
television talouteen. Yhden tv-ohjelman hinnaksi (unit retail price) on
ilmoitettu 0.055 € ja kertoimeksi 25 %. Siitä, miten lukuihin ja kertoimiin on päädytty
tai mitä empiiristä näyttöä niiden tueksi löytyy, ei sanota mitään. Lukujen
lähteeksi on ilmoitettu vain ”TERA Consultants estimate”. Miksi DVD-levyjen
kerroin on 8, eikä 4 tai 16 tai jokin muu? Avoimeksi jää myös, millaisen mekanismin kautta
laittoman latauksen oletetaan vaikuttavan television talouteen.
Negatiiviset ja positiiviset vaikutukset
Tutkimuksen keskeisenä
tuloksena on pidetty laskelmaa piratismin vaikutuksesta työpaikkoihin. TERAn mukaan eurooppalaisilta
luovan teollisuuden aloilta hävisi vuonna
2008 yli 185 000 työpaikkaa. Pääsyyksi tutkimus löysi nettipiratismin. Vuoteen
2015 mennessä piratismin ennustetaan vievän luovilta aloilta 1,2 miljoona
työpaikkaa. Tämä on ymmärrettävästi herättänyt huolestumista.
Työpaikkoja koskeva
osa tutkimuksesta mahtuu puoleen sivuun. Koko tulos perustuu olettamukseen,
jonka mukaan työpaikkojen määrä vaihtelee lineaarisessa suhteessa piratismin
määrään. Ensin on arvioitu eri lähteiden perusteella audiovisuaalisten alojen
työvoiman määrän suhde kokonaismyyntiin viidessä maassa (vuotta ei ilmoiteta).
Saatu suhdeluku on kerrottu TERAn arvioimalla piratismin aiheuttamien
tappioiden määrällä ja näin päädytty laskelmaan menetetyistä työpaikoista.
Hämmästyttävää kyllä,
laskelmissa ei ole lainkaan huomioitu työpaikkojen määrän todellista kehitystä
vuosina 2004 – 2008 eikä niitä ole verrattu toteutuneeseen myyntiin. Lukujen
pitäisi olla helposti saatavissa, mutta niitä ei lainkaan esitetä. Tiedot
185 000 ja 1,2 miljoonan työpaikan menetyksestä perustuvat siis ainoastaan
matemaattisiin malleihin, eikä tutkijoita kiinnosta, miten työpaikkojen määrä
on oikeasti muuttunut tutkimusajanjaksolla.
Tekijänoikeuden
taloudellisten vaikutusten tarkastelussa käytetään yleisesti kansainvälisen
tekijänoikeusjärjestön WIPOn mallia, johon myös TERAn tutkijat viittaavat. WIPO
jakaa ”tekijänoikeusteollisuuden” neljään sektoriin. Ydinalueen muodostavat
alat, kuten äänilevy- ja elokuvateollisuus, joiden tuotanto on
kokonaisuudessaan tekijänoikeuden alaista. Lisäksi laskelmissa otetaan huomioon
”tekijänoikeudesta riippuvainen teollisuus” (interdependent copyright industries), ”osittain
tekijänoikeudesta riippuvainen teollisuus” (partially dependent copyright
industries) sekä tukialat (non-dedicated support industries). Musiikin alalla
ensimmäiseen kategoriaan kuuluvat esimerkiksi muusikot, levy-yhtiöt ja
konserttien järjestäjät, toiseen soittimet ja studiolaitteet, kolmanteen
tyhjien cd-levyjen valmistajat ja neljänteen vaikkapa autoilijat, jotka muun
ohella kuljettavat levyjä ja muusikoita. Laskettaessa tekijänoikeuden
taloudellisia vaikutuksia ydinalueiden liikevaihto huomioidaan
sataprosenttisesti, muut alat portaittain alenevilla kertoimilla.
Jos käytetään WIPOn
mallia, joudutaan ottamaan huomioon se mahdollisuus, että piratismilla on saattanut olla myös
positiivisia vaikutuksia talouteen. Vaikka muusikot ja levy-yhtiöt jäisivät
ilman rahojaan, piratismi voi hyvinkin lisätä tyhjien dvd-levyjen,
laajakaistaliittymien ja tietokoneiden myyntiä. Työpaikkojakin saattaa syntyä
lisää. Vaihtoehtoisena hypoteesina voitaisiin jopa esittää, että piratismilla
on ollut merkittävä vaikutus laajakaistaliittymien nopeaan leviämiseen
Euroopassa ja tätä kautta kokonaistyöllisyyteen. Helposti saatavissa oleva
sisältö houkutteli useampia hankkimaan uutta tekniikkaa.
TERAn arviossa
kokonaisvaikutukset on sivuutettu. Ongelma on ratkaistu siten, että TERA ei
käytä laskelmiensa pohjana WIPOn mallia vaan itse kehittämäänsä suppeampaa
mallia, jossa huomioidaan ainoastaan ydinalat. TERAn mukaan tällä tavoin
saadaan ensi kertaa ”tarkempi arvio luovan teollisuuden todellisesta panoksesta
Euroopassa” (s. 14) kuin WIPOn mallissa. Muuten ratkaisua ei perustella.
Vaikka piratismilla
olisi myös positiivisia vaikutuksia EU:n taloudelliseen kehitykseen, se ei ole
puolustus ilmiölle. Tekijänoikeus on olemassa juuri siksi, että rahat
ohjautuisivat sisällön tuottajille. Mutta jos tutkimuksessa löytyisi
negatiivisten vaikutusten lisäksi merkittäviä positiivisia vaikutuksia, tämä
pakottaisi ehkä arvioimaan uudelleen nykyisen tekijänoikeuslain toimivuutta.
Nyt kysymys on tietoisesti suljettu tutkimuksen ulkopuolelle.
Konsultti vai tutkija?
Vaikka olenkin
suhtautunut TERAn tutkimukseen kriittisesti, se tarjoaa mielenkiintoisen
matemaattisen mallin piratismin taloudellisten vaikutusten tutkimukselle. Jos
TERAn laskelmille saataisiin empiiristä tukea, tietäisimme paljon enemmän. Nyt
luvut ovat vain arvauksia.
Tutkimus herättää
yleisempiä kysymyksiä. Tekijänoikeuden taloudesta ja piratismista on tullut
Euroopassa merkittävä poliittinen kysymys. Kuitenkin siitä on vähän
riippumatonta tieteellistä tutkimusta. Päätöksentekijät joutuvat luottamaan
lähes yksinomaan etujärjestöjen ja konsulttien kokoamaan tietoon. Miksi näin
on?
Akateeminen tutkimus
ei ole kallista, ja siihen on usein saatavissa riippumatonta rahoitusta
esimerkiksi Suomen Akatemialta. Tutkimuksen taso varmistetaan moneen kertaan
vertaisarvioinnissa. Tutkijoiden edellytetään noudattavat tiukkoja eettisiä
sääntöjä ja ilmoittavan käyttämänsä lähteet niin, että toiset tutkijat voivat
myöhemmin seurata päättelyketjua ja varmistaa tulokset – tai osoittaa ne
vääriksi. Haittapuolena voi olla työn hitaus sekä se, ettei tutkija useinkaan
pysty tarjoamaan varmoja vastauksia. Kokonaiskuva syntyy vasta useiden
tutkijoiden työn tuloksena.
Usein on helpompi
käyttää tutkimustyötä tarjoavia konsulttifirmoja. Niissäkin on pitkälle
koulutettuja työntekijöitä, mutta akateemisen lähdekritiikin tai
vertaisarvioinnin paine ei häiritse työtä. Poliitikoilla ja virkamiehillä ei
ole sellaiseen aikaa. Tutkimukset valmistuvat nopeasti ja tulokset ovat
vakuuttavia, kun tutkijat eivät pohdi liian monia vaihtoehtoja. Kun kysyy
konsultilta, ei tarvitse pelätä epämiellyttäviä vastauksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti